2014

Daisy

Nyt ette kyllä usko tätä todeksi! Uusi blogi alle viikossa! Mua varmaan koskee päähän tai jotain.

Sheep

Viimeksi kirjottelin Daisyn sairasteluista. Verikokeet tuli takas ja viirushan sillä on. Eikä ilmeisesti mikään ihan yleisin viirus vaan lekurin mukaan joku epätavallinen ja erittäin ärhäkkä viirus keuhkoissa. Lekuri antoi vahvat antibiootit ja kielti minkäänlaisen liikuttamisen ensimmäiselle viikkoa ja nyt ens viikolla otetaan uudet verikokeet, toivottavasti jo vähän parempaan suuntaan olis menossa. Meidän ”onneksi” virus saatiin kiinni ilmeisen alkuvaiheessa.

Kunhan verikokeista alkaa näkyä että Daisy on paranemaan päin, se lähtee sitten laitumeen toipumaan. Sen jälkeen pariksi viikkoa vesikävelytyskoneessa ennen kuin tulee takas kotiin reeniin.

Sheep on huomenna menossa 1000m koelähtöön, mutta ihan sellanen rauhallinen ajo vaan mennään opetusmielessä ja sen jälkeen pääse pikkumieskin laitumeen muutamaksi viikkoa. Kirjoittelen seuraavassa postauksessa koelähdön (trialin) jälkeen Sheepistä enemmän.

Tässä viikon aikana on touhuttu kaikenlaista. Nooran (meidän aikaisempi kämppis joka on nyt suomessa evakossa) sisko Niina on ollut täällä parin viikon lomalla ja Niinan kanssa käyty vähän siellä sun täällä. On käyty Kings Parkissa drinksuilla päiväsaikaan ja toisena päivänä uudestaan ihailemaan maisemia pimeän aikaan. En koskaan kyllästy Kings Parkkiin ja sen näkymiin.

Perth Kings Parkista kuvattuna. Ostin muuten muutama kuukausi sitten uuden puhelimen, Nokia Lumia 1020 jossa on 41megapikselin kamera. Tosi hyvää jälkeä jättää kamera, nyt on järjestään kaikki blogikuvat on otettu mun puhelimella.

Kiertoajelulla on käyty vähän kaikkialla muutenkin, on kierretty biitsit, Hillarys, City Beach, Scarborough ja Cottesloe.

City Beach, ravintola/kuppila, ei hullummat näkymät!

selfies

Niina city beachillä ravintolassa!

kesä, australia, beach, olut!

Niina City Beachillä

Yhtenä iltana ajeltiin ”mäille” jotka on melkeen vuorenkokoisia järkäleitä näin suomalaisittain katsottuna, etenkin kun Perthin alue on muutoin melko tasaista ja laakeaa. Korkein kohta taitaa nousta reiluun puoleen kilometriin. Matkalla löydettiin ”Core Cider House” jonne aiotaan palata vielä joku päivä lounaalle ja maistamaan heidän siidereitä. Illan pimetessä otettiin suunta kotia kohti. Silmä jälleen saa levätä kun laskettelee mäkiä alas, maisemat on mitä upeimmat. Matkalla nähtiin myös kolme kengurua jotka pomppivat tien ylitse! Tähän kaupunkiin ei koskaan kyllästy.

Swan Valleyssä käytiin viime sunnuntaina mastelemassa viinejä, juustoja ja suklaata. Samalla käytiin lounastamassa erittäin leppoisalla (mutta yksi suurimmista!) Oakover viinitilalla. Kotiin ei taaskaan päästy ilman että ostin yhden pullon vinkkua. Lancaster on yksi minun lemppari viinitiloista, tällä kertaa matkaan tarttui jälkiruokaviini ”Late picked Chenin” vuosimallia 2011. On se harmillista kun sattuu asumaan vartin ajomatkan päässä sadoilta viinitiloilta….. 🙂

Oakover viinitilalla rentoutumassa!

Oakover viinitilan edustaa.

Eilissä iltana käytiin vielä syömässä illallista Outback Jacks ravintolassa. Paikka on tehty sellaiseen ”perinteiseen” maalaisaussityyliin sisustaen. Tarjolla kaikkien perusruokien lisäksi kengurua, emua, buffaloa, krokotiiliä, kamelia ja rohkeimmille jotain jättitoukkia….hmmmm. Kengurua on tullut itse syötyä paljon ennenkin, joten päätin kokeilla buffaloa. Erittäin maistuvaa lihaa, erittäin herkullinen ateria. Buffalon lihaa on vaikea kuvailla, se on punaista lihaa mutta ilmeisen vähärasvaista. Jonkin verran sitkeää, mutta ”samettisen” täyteläinen. Heh. Jätän nää ruoka-arvostelut jollekin muulle.

Uudenvuodenpäinä oli isot kisat Ascotissa, Perth Cup on yksi suurimmista kisoista täällä. Siitä en kirjoittele enenpää, kuvat saavat puhua puolestaan!

Gimmat poseeraa 🙂

Sheep keskittyi lähinnä mun mekon syömiseen.

vielä toinen pakollinen parisuhdekuva… käytiin casinolla kisojen jälkeen!

Bradin leikkimielinen(??) uudenvuoden lupaus oli ettei se anna mun ostaa uusia hevosia tänä vuonna. Hehheh. Ei edes viikkoa päästy vuonna 2014 kun perjantaina mulle tuli talliin uusi 5v harmaa täykkäriruuna ”JJ”. JJ on juuri lopettanut kisauransa ja mä sain sen ilmatteeks tarkoituksena uudelleenkouluttaa se ratsuksi ja myydä sitten eteenpäin jonnekin kivaan kotiin kun se osaa perusjutut. Mä luulen että tuo Bradin toive olla hankkimatta uusia hevosia tulee musertumaan kovin… Eipä se liian tosissaan voinut olla 😉 Tulevissa huutokaupoissa on parikin varsaa mitä aion käydä katsomassa ja hei, tää vuosi on vasta alkamassa, sitä ei koskaan tiedä mitä tie tuo tullessaan!! 🙂

New year’s resolution

sori, pakollinen biitsiposekuva!

Daisy ja Helen

 

Sheep

Uuden vuoden lupauksesi voisin sanoa ”lupaan pitää lupaukseni” (blogin kirjoittamisen suhteen), mutta sen sijaan aion sanoa ”ei perättömiä lupaksia”.

Noh, onhan se jo hyvä saavutus (kai?) saada jonkin näköinen blogi ulos ennen kuin tämä vuosi päättyy. Lupasin ennen joulua, mutta kunhan nyt tämän vuoden puolella tuli ulos niin saatte olla kovin tyytyväisiä! Tiedätte kyllä miten

Daisy ekoissa kisoissa, Noora sträppää. Huomaan mun kisavärit! 🙂 Täällä jokaisella valmentajalla tai omistajalla on omat värinsä jotka jockey sitten pukee päälleen.

ahkera oon näitä kirjoittamaan. Mulla on ihan oikeasti aika paljon asiaa, mutta en tiedä mistä aloittais.

Ehkä merkittävin asia mitä täällä on viime kuukausina tapahtunut, liittyy töihin jälleen kerran. Minusta tuli lisenssöity laukkahevosten valmentaja täällä Ausseissa. Jeij. Hain lisenssiä jo aiemmin tänä vuonna, mutta rahatilanne ei ollut riittävä. (Nämä vaatii aika paljon rahaa olevaksi säästötilillä.) Sitten tuossa muutama kuukausi sitten hain uudemman kerran ja läpihän se meni.

Lisenssin saamiseksi täytyy olla vähintään 5 vuotta työkokemusta/koulutus, paljon rahaa tilillä, opetella säännöt ulkoa, kirjalliset suositukset vähintään kolmelta muulta lisenssivalmentajalta, läpäistä kirjallinen koe ja haastattelu, sekä näyttää puhtaat rikosrekisteripaperit. Tarkastajien pitäisi myös tulla tarkistamaan talli ja tehdä satulointikoe, mutta mun ei jostain syystä tarvinnut tuota osiota tehdä.

Pestään vielä pylly ennen starttia!

Puhelin pärähti ja RWWA:ne sihteeri kertoi iloset ja odotetut uutiset. Sen jälkeen mun touhu on helpottunut, saan nyt vihdoin toimia ja pyörittää yritystä täysin omilla nimillä. Tähän asti pitänyt oman tallin hevosia laitella vähän muiden valmentajien nimien alla ja aina ollut sitten kaiken maailman säätämistä samalla. Ensimmäinen oma polle starttas lisenssin saannin jälkeen heti seuraavalla viikolla. Tyypillisesti juoksi viimeiseksi!! Mutta se oli silti ihan hyvä juoksu, paljon huonoa tuuria ja vähän ongelmia, oltiin vain 1,5mittaa voittajasta joten ei paljon jääty, kiertämällä ei lähemmäs ehditty kun vapaa rata viimein aukesi.

Daisy keskittyy ennen erään aamun ratatyöskentelyä.

Toinen startti sitten olikin tosi hyvä, hevonen taas vähän pussissa mutta kun pääsi ulos, juoksi lentäen kolmanneksi. Kolmas startti meni ihan vituralleen, juoksunkulku meni ihan ylösalasin ja siitä ei ees tarvitse enää puhua. Neljäs startti oli sitten taas ihan täysi pettymys, siinä suu aiki päätä rapsutellen katseltiin kun hevonen ei mennyt mihinkään. Noh sitten selvis että tamma oli lyönyt itseään tosi pahasti, kun kengitys oli viikon myöhässä… niin tällä on vasen takajalka vähän sisäkierteinen liikkuessa ja on pidettävä lyhyessä kengässä tai muuten alkaa kolauttelemaan ja ei sitten juokse. 4,5 viikkoa oli liian pitkä kengitysväli.

Ekat kisat valmentajana. Ei jännitä ei yhtään!!

EI JÄNNITÄ.

Nyt viimisin startti oli taas tosi hyvä, hevonen juoksi vikaparissa ja tuli tosi kovaa lopun kun taas sai vapaata rataa lopulta, mutta ehti vain seitsemänneksi. Toiseksi nopein viiminen 600m kisassa voittajan jälkeen. Tuon startin

jälkeen hevonen on vaan parantanut otteitaan treenissä ja on oltu aika varmoja siitä että jos nyt vihdoin napsahtais parempi lähtöportti vaihteeksi (tähän asti tullut ulkoportteja pelkästään) niin voitais ihan oikeesti olla siellä voittokahinoissa. Nyt sunnuntaiksi katsottiin sille sopiva lähtö ja tänään aamulla olis ollut ilmoittautuminen, mutta perhanan hevoset kun mikään ei voi mennä putkeen.

Tamma ei pe illan jälkeen ole syönyt just mitään. Murr. Heiniä se syö, mutta ei väkirehuja. 1/4 mene alas mutta eihän sillä pitkälle pötkitä. Ei mitään muita ulkoisia oireita. Otettiin tänään aamulla verikokeet, tässä tuloksia siis odotellessa….

Sitten meillä on toinen polle, liisattiin 2v pojankloppi, joka ruunattiin sitten heti kun oli ihan lievästi veepää käsitellä. On se vieläkin, mutta ei sentäs hörhöttele kaikelle mikä liikkuu ja kilju karsinassa itsekseen. Siitä kerron joku toinen kerta vähän enemmän tarinaa, mutta Sheepiksi kutsuttu poika pitää meitä vähän jännityksessä, sillä se lupailee meille osaavansa vähän juosta. Mutta tuon näkee sitten. Kerron pojasta ens kerran lisää.

Startin jälkeen kävelyttämässä.

Sheep

Muut hepat mun 7- hevosen tallissa on vieraiden omistuksessa, mulla koulutettavana tai pre-treennattavana. Tossa oli hetken aikaa 9 hevosta, jouduin lainaamaan naapuritalleista pari karsinaan kun tilat loppui itseltä kesken. Mutta luulen että itsekseen touhutessa tuo 7 hevosta on ihan sopiva määrä nyt jatkossa.

Tällä hetkellä oon niin sanotusti ”saikulla”. 5 viikkoa sitten yks random poni radalla pisti kivan roden pystyyn ja aikansa riehuttua sai mut lopulta alas. Tussahdin tosi kovaa maahan ja tuloksena lantiosta repes joku lihas irti luusta, pieni luupala mukanaan. Nyt tässä on viime viikot oltu töissä päällepäsmärinä vaan kun odottelen lihaksen paranemista. Alkuun en pystynyt kävelemään tai kääntämään kylkeä maatessa, mutta nyt alkaa jo vähän helpottaa. Kävely alkaa näyttää suht normaalilta, se pingviiniheiluminen alkaa vähentyä. Vielä en uskalla juosta, mutta nyt alkaa tuntua että ei enää kovin kauan mene. Viikon tai kaks niin luulen että käyn jonkun hepan jo ratsastamassa taas.

Tästä täytyy taas lähteä tallihommiin, en sen enenpää kirjoittele tällä kertaa. Erittäin mukavaa ja onnekasta uutta vuotta kaikille! Me mennään tänään yhden kaveripariskunnan luokse hawaiji -uima-allasbileisiin juhlistamaan vuoden vaihdetta. Nähdään ensi vuonna!!

uutta projektia etsimään..

Toukokuisia terveisiä! Olen harkinnut Suomeen muuttoa tässä useamman kerran (en oikeasti!!!!) kun täällä on lämpötilat tippunut ja sateet alkaneet. Täällä siis mennään tiukasti kohti ankeaa talvea.. Toukokuu täällä on ollut kuulemma ennätyskylmä ikuisuuksiin.. Ylihuomenna pitäis tippua yöllä neljään asteeseen, huomenna ja tänä yönä tulee vettä taas vaihteeksi.  Että vähän käy kateeksi kun kaikki laittelee niitä ihania kesäkuvia ja Juhannusjuttuja sieltä Suomesta!

Spidermanin lähtötilanne, vinttikoira 🙂

kaunis spidie

hämis kuukausi sitten, niin komea 🙂 ja näyttää niin paljon paremmalta!

Paikallinen talvi ei kuitenkaan ole niin paha kuin Suomessa. Toisaalta olis kiva että olis lunta, mutta talvi täällä ei juuri Suomen kesää huonommaksi jää, toisina päivinä jopa paremmat kelit. Lämpötilat voi talvellakin olla päälle 20 astetta eikä ne yksittäisten öiden -1’C asteet  niin paljon harmita. Vesisateita riittää (tuollaisina päivinä olis kiva kun olisi siistissä sisätoimistotyössä!), mutta välissä on sitten ihan hienoja kelejä. Mulla on paha aavistus että tästä talvesta tulee runsassateinen.. ei oo vielä pahimmat sadekuukaudet päällä ja jo on tullut vettä ihan kiitettävästi.

Se niistä säätiedotteista.

Tallin asukkeja, harmaa Garyn polle (kisoissa huomenna) ja mulla reenissä oleva ”skippy” 2v ruuna,

Garyn kilpailematon 3v ruuna ”squeek”, mulla toistaiseksi reenissä myös, gary ottanee itselleen lähempänä starttia.

Garyn 3v ruuna ”bubble”, kärsii synnynnäisistä polvivaivoista ja lomailee tällä hetkellä

Viimeksi kerroin uudesta tuttavuudesta, Hämähäkistä. Oltiin jo tosi lähellä tositoimia, mutta koska näköjään mitään ei voi saada liian helposti, suunnitelmat meni päin puuta. Silloin kun hämis tuli taloon, arvelin että sillä on pienen pieni vanha vamma vas. etusen jänteessä (ilmeisesti kolahtanut joskus kun siinä on pieni pläntti valkoista karvaa), mutta en tutkinut sitä sen tarkemmin kun en nähnyt siihen syytä. Poni lähti laitumeen ja tuli takas talliin 6 viikkoa myöhemmin. Aloiteltiin reeni tosi hiljalleen, saatiin poika uusiin kilogramma lukemiin (lue: näyttämään hevoselta eikä vinttikoiraluurangolta) ja hiljalleen alettiin korjaamaan vanhoja kengitysvirheitä.

Alkuun hämiksen kaviot oli pahasti kipeät, mutta ajan kanssa päästiin niistä ylitse. Hevonen ei vieläkään tuntunut kympiltä käteen. Taivutettaessa reagoi molemmista vuohisnivelistä. Piikitettiin ennenkuin alettiin hiittaamaan viimeistelyjä. Hevonen ei senkään jälkeen tuntunut 100%. Mitään ulkoista vammaa, lämpöä, pulssia tms. ei enää tuntunut löytyvän. Hakkasin hetken päätä seinään. Alkuperäinen treenisuunnitelma pitkittyi entisestään. Pari viikkoa sitten vas. etusen vuohinen keräsi yllättäen nestettä, nousten ylöspäin jalkaa ja näytti että jänne olis reagoinut myös.

Mulla reenissä oleva 3v ”sarvikuono” tai omistajan mukaan ”prince”.

Skiphead! Skippyllä on reikä päässä 🙂 Taitaa järki karata päästä!

Kutsuin lekurin paikalle, jonka mukaan nivelessä on vaan tulehdus joka hoidettiin muutamassa päivässä pois. Noh, nesteen laskettua jänteessä näkyi yhä selvemmin paukama. Lekuri tuli taas tarkastamaan ja sanoi ”se on vaan paksua nahkaa, ei huolta ei toi mitään ole”. Luonnollisesti halusin uskoa lekuria vaikka mieltä kalvasi.. Olihan siinä selkeästi paksua nahkaa, mutta sen alla oli paukama. Varovasti jatkoin hevosen liikkuttelua, luottaen eläinlääkäriini. Parin päivän jälkeen kutsuin lekurin paikalle uudestaan ja vaadin jänteen skannauksen. Ja tittidii. Siinä meni mun tavoitteellinen rahantekokone. Hoidattamalla nyt olis 35% mahdollisuus (kalliilla keinoilla jopa 40-50%) saada jänne vielä kestämään kovaa reeniä, mutta ei ole riskin ja rahan arvoista. Kyllä vituttaa, en enää ikinä usko lekureita vaan kuuntelen mitä oma pää näkee ja vaadin hoitoa sen mukaan..  eniten vituttaa että itse menin uskomaan lekuria….. paksua nahkaa jep jep..

Halusin pitää Hämiksen itsellä ratsuna myöhemmin (jalka tulee kestämään perusratsujuttuja täysin mainiosti, mutta ei kovaa reeniä), mutta ajoitus ei vaan ole oikea. Joten poni lähtee myyntiin (ilmaiseksi hyvään kotiin) nyt ja jos ei sitä kukaan tuollaisena halua niin sitten 3-4kk laidunlomalle ja katsotaan mitä sitten tehdään. Jos olis kyseessä ilkeä tai millään tapaa huonotapainen hevonen niin laittaisin lyijyä silmien väliin. Spidie on kuitenkin aivan liian kaunis, ihana, luppana ja ihmisrakas enkelilapsi, joka ansaitsee löytää mukavan kodin jostain 🙂 Ja itsellä etsinnässä uusi projektihevonen…

Tältä spiderman näyttää tänään. Nyt on kertynyt vähän jo ylimääräistä painoa ja poika näyttää tukevalta, kun ei oo viikkon tehnyt mitään ja sitä ennenkin oli viirusta ja muuta jalkavaivaa jotka pysäytti reenamista.. Kuvassa näkyy hämiksellä on hämähäkin purema selässä !

Niin joo, Marttiponi masa-mainio löysi myös uuden kodin, onnea uudelle omistajalle! 🙂

Muutoin töissä on semirauhallista, ei mitään megakiirettä. Ihan muutaman päivän sisällä olis tosin 4 uutta varsaa aloitettava kouluttamaan, eli kohta on taas kiirettä 🙂

Töiden ohessakin on ollut tekemistä ja tapahtumaa, on ollut jos jonkinlaista kissanristiäistä. Käytiin muutamissa upeissa häissä, on ollut kihlajaisjuhlia, synttärikemuja ja vaikka mitä.

Siinäpä jotain kuulumisia lyhyesti, sori oli tarkoitus kirjoitella enemmänkin mutta alkaa olla nukkumaanmenoaika 🙂 Ensi kertaan, moikkelis vaan!

Cookie, mulla väliaikasesti tallissa kun hevosen oma reenari on reissun päällä. Tää on parempi hevonen, voittanut useita lähtöjä!

Maaliskuussa käytiin muutamissa häissä, tässä yksi kuva 🙂

Salainen napapiiriloma

Whaat they sell VB in Finland?

SHHH!! Don’t tell anyone!

Puuduttavaa paikallaan istumista ahtaissa penkeissä. Järkyttävä päänsärky joka kävi niin kovaksi, että piti tyhjentää vatsalaukku. Yäk. Lisää paikallaan istumista. Joku otti liikaa nappeja ja alkoholia ja melkeen kuoli. Kuuluttivat onko lääkäriä sattumalta paikalla. Pari löytyi. Tais selvitä hengissä.

Vääränpuoleinen liikenne. Paljon joulukuusia ja valkoisia puita.

Kaikki puhuu Suomea.

SUOMIIIIII!!

Me ollaan käyty lomalla viimeksi vuosi sitten Vietnamissa. Nyt on jo pidemmän aikaa suunniteltu Suomen lomaa. On aika esitellä mies Suomessa ja tietysti tavata ihmiset joita ei ole kahteen vuoteen nähnyt. Hetkinen. Meidänhän piti tulla vasta viikon päästä?

Yllätyyys! Pamahdettiin Suomen kamaralle jo viikko aiemmin, on ihana nähdä ihmisten ilmeet kun he eivät ole uskoa silmiään ja istuvat pyllylleen. Päätettiin tulla kaikessa hiljaisuudessa jo ihan sen takia, että saadaan varmasti viettää pari päivää ihan rauhassa ja vaan rentoutua. Edessä on paljon tuttujen ihmisten tapaamisia ja kaikkea muuta, joten on ihana saada ladattua akut valmiiksi.

Lento laskeutui Suomeen kukonlaulun aikaan torstaina. Saatiin yllätävän hyvin nukuttua joten kun oltiin asetuttu sijoillemme, mentiin yhteen merellä olevaan saareen hieman lenkkeilemään. Brad ikuisena kaupunkilaisena ”iiiyyk vettä, mutaista, märkää iyyyk”, ”iyyk hämäkki, iyyyk hämäkin seitti” . hahah.

Käytiin Helsingissä pyörähtämässä ja löydettiin Aussi baari ja niinpä tietysti – sinne jumahdettiin.

Lauantai otettiin suunta kohti ”Savonmuata”, tai siis mummonhan sinne piti mennä, mutta saatiin äiti ja isäpuoli yllätettyä aivan totaalisesti! Sunnuntaina oli vuorossa Kunkkuravit Mikkelissä.  Kyseessähän oli mun ekat kunkkuravit ja täytyy sanoa että normaalit st michel ravit on paremmat, niissä on parempi tunnelma! Kukaan ei sitten vedä pottua nokkaan tai hernettä nennuun, toi on mun mielipide!

Tänään otetaan rennosti, näytän Bradille vähän paikallisia maisemia ja nautitaan lomasta. Sain auton alle, katotaan kuinka kauan kestää ennenku yritän väärälle puolelle tietä…. hihiii 🙂