Tuli jutusteltua täkäläisten eri tyyleistä kouluttaa hevosia ja samalla sain idean kirjoittaa blogimerkinnän jossa kerron hieman Ascotin hevoskouluttajista. Tässä on kuitenkin ensin hieman pohjustava blogimerkintä joka kertoo laukkahevosvarsoista ja niiden kouluttamisesta yleensä. Seuraava blogiteksti sisältä 10 tapaa kouluttaa laukkahevonen. Siis siltä osin kuin itse tiedän, kaikkia kouluttajia en tunne tai en seuraa heidän koulutustapoja kovin läheltä. En käytä kenenkään oikeita nimiä ja kommentit ovat oma näkökantani asiaan eli jos jollakulla on eriävä mielipide, ei kannata imasta hernettä liian syvälle. Sen sijaan voi kirjoittaa kommenttiboksiin jos jolla kulla on toisenlaista tietoa, olisi kiva jos jaat sen kanssamme!
Lähtökohta
Koulutettavat hevoset ovat pääsääntöisesti yksivuotiaita englantilaisia täysiverisiä. Kouluttamattomat kaksivuotiaat eivät kuitenkaan ole harvinaisuus. Kirjavaan joukkoon toki mahtuu myös vanhempiakin hevosia, esim. vanhin täykkäri jonka itse olen kouluttanut oli 5-vuotias ruuna.
Suuri määrä varsoista tulee huutokaupoista, jolloin niitä on käsitelty jo jonkin verran. Ne ovat yleensä tottuneet ihmisiin, riimuun, orikuolaimeen ja osaavat kulkea talutettaessa. Mikä on parasta huutokauppavarsoissa, että ne ovat usein tottuneet myös pesemiseen ja muuhun käsittelyyn kun niitä on puunattu ja laitettu huutokauppoja varten. Huutokauppavarsat ovat yleensä paljon helpompia kouluttaa, kun ne jo osittain luottavat ihmiseen.
Loput varsat ovatkin sitten enemmän ja vähemmän mielenkiintoisia. Usein ne eivät ole ihmisiä paljon nähneet tai yleensä eivät ole olleet juuri minkäänlaisessa tekemisissä kaksilahkeisten kanssa. On hyvä jos ne antavat kiinni. Osa pelkää niin paljon, että saavat sydänkohtauksen, yrittävät paeta järjettöminä paikalta (ja usein sitten törmäävät sokeana päin seiniä) tai vapisevat häntä koipien välissä kun edes yrität kävellä niiden luokse saati koskea niitä. Osa purkaa pelkotilansa agressiiviseksi käytöksesi. Ne uhittelevat hyökäten kun pyydät pienintäkin palvelusta, kaviot tulevat kohden edestä ja takaa, korvat menevät luimuun tai hampaat irvessä syöksyvät kohti kun ne eivät keksi muuta keinoa välttää ihmiskontakti. Käytännössä siis lähes villihevosia.
Parasta useimmissa varsoissa on, että ne kehittyvät ja muuttuvat hyvin äkkiä. Itse nautin suuresti varsojen kanssa työskentelystä, kun voi nähdä miten nuo nelijalkaiset lapset miettivät, oppivat ja kasvavat hevoseksi. Niiden ilmeet, reaktiot ja ahaa -elämykset piristävät päivääni, rakastan seurata varsojen kehittymistä. Erityisen hankalat hevoset ovat aina uusi haaste jotka tuottavat lopussa mielettömän fiiliksen, kun löytyy ratkaisu jolla on saatu hevosen ja ihmisen välinen ikuinen suhde onnistuneesti alkutaipaleelle. Se päivä, kun varsa lähtee takaisin omistajalleen täysin toimivana laukkahevosen alkuna voi vain hymyillä kun muistelee minkälaisena villihevosena se saapui talliin vain muutamia viikkoja aikaisemmin.
Tavoite
Laukkahevosen omistaminen ainakin tässä maassa on erittäin kallista puuhaa. Joka päivä hevonen tuhoaa palkkapussia ja vain osa kykenee tuomaan rahansa takaisin ja tienaamaan ylimääräistä. Täten myöskään laukkahevosen kouluttamiseen ei saa hukata liikaa aikaa. Mitä nopeammin saat varsan koulutettua sen parempi. Toki hevosen ehdoilla, liikaa ei saa kiirehtiä ja jokainen pitäisi mielestäni ottaa vastaan yksilönä. Suomalaisesta näkökulmasta katsottuna varsojen koulutustahti on hurjan nopea tässä lajissa.
Otetaan esimerkkivarsa, hänen nimensä on Polle. Polle on 1-vuotias ori, järkevä huutokauppojen kautta kulkenut varsa. Kun Polle saapuu kouluttajalle se todennäköisesti ensimmäisen tai toisen päivän aikana juoksutusvyön niskaansa ja heti perään ajo-ohjat. Polle pitää siis muutamaan päivään hyväksyä suitset, kuolaimet, vyön puristus ja ajo-ohjien kosketus kehonsa ympärillä. Sen täytyy pikaisesti oppia ohjautumaan ja pysähtymään. Polle on fiksu ja alle viikossa se menee jo niin hyvin, että sille heitetäänkin satula selkään. Se pitää tottua seisomaan reagoimatta paikallaan kun ihminen remuaa ympärillä, ei ole lupaa väistää alta kun paukutellaan jalustimia, painellaan kylkiin, tai hypitään päälle.
Polle miettii kuumeisesti mitä ihmettä hänelle tapahtuu, viikko sitten hän sain rellestää vapaana kavereiden kanssa laitumella ilman tietoa tulevasta. Polle kestää kaiken tämän uuden urheasti ja sen kouluttaja yllättää heti seuraavana päivänä istumalla Pollen selkään. Polle jäätyy. Vain muutamaan päivään tuon jälkeen se kuitenkin kulkee kaikissa askellajeissa pitkin rataa muiden hevosten suhahdellessa ohi edestä ja takaa. Sen täytyy pystyä menemään minne tahansa, olla välittämättä liikenteestä jota se ei ole koskaan nähnyt, kohtaamaan toinen hevonen silmiään räpäyttämättä, vaikka toinen hevonen tulisi kosketusetäisyydeltä 50km/h vauhdilla vastaan.
3 viikkoa siitä kun Polle lastattiin laitumelta hevoskuljetusautoon sitä voidaan kutsua toimivaksi laukkahevosen aluksi. Se on tottunut kaikkeen ja lähtee hetkeksi takaisin laitumelle kasvamaan ja miettimään mitä kaikkea sille juuri tapahtui. Kuinka usein Suomessa yksikään hevonen käy läpi saman samassa ajassa, saati kun puhutaan 1-vuotiaasta varsasta?
Korostan, esimerkkiponi Polle oli helppo tapaus, jonka selkään noustiin ensimmäisen kerran alle viikossa siitä kun sitä alettiin työskentelemään. Keskimäärin varsat viettävät Ascotissa kouluttajilla 3-5 viikkoa.
In A Big Big World 